Mitä tarkoittaa esimerkiksi internetyhteyksien mainoksissa usein esiintyvä termi Mbit/s?

   Termi Mbit/s kuvaa tiedonsiirtonopeutta. Iso M tarkoittaa tässä yhteydessä megaa eli miljoonaa. Bit/s taas tarkoittaa bittiä sekunnissa. Eli lyhykäisesti ilmaisten Mbit/s tarkoittaa siis miljoonaa bittiä (tai toisin sanoen megabittiä) sekunnissa. Kuluttajaa hämää usein se, että kun tietoa lähdetään sitten tallentamaan, niin termi yllättäen vaihtuu ja puhutaankin tavuista, eikä biteistä.

   Tavu taas koostuu juuri näistä biteistä ja se kuinka monta bittiä tavu sisältää, riippuu tietokonejärjestelmien arkkitehtuurista. Onneksi kuluttajan ei tarvitse tällä kuitenkaan päätään vaivata, koska nykyisin käytetään pääsääntöisesti 8-bittisiä tavuja.

   Kuluttajahan törmää termiin tavallisesti silloin kun hän on tekemisissä internetliittymän nopeuden kanssa. Edellä olevan laskukaavan mukaan saisimme siis suoraan laskettua, että 1 Mbit/s tarkoittaisi tavallisesti 125 000 tavua sekunnissa, eli 125 kt/s.

    Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Johtuen käytetystä tiedonsiirtoprotokollasta tarvitaan aina ns. virheentarkistusta, jolla varmistetaan että tieto menee ehjänä perille. Tämän vuoksi asiakkaalle näkyvä tiedonsiirtonopeus on aina pienempi kuin ilmoitettu. Käytännössä tämä 1 Mbit/s internetliittymä voi välittää asiakkaalle tietoa ilman pakkausta maksimissaan n. 110 kt/s. Hyvänä peukalosääntönä voisi pitää sitä, että jakaa ilmoitetun maksimitiedonsiirtonopeuden kymmenellä, niin silloin saa arvon tavuina sekunnissa.

    Tällöin yhden megatavun kokoinen tiedosto siirtyisi asiakkaan koneelle yhden megabitin internetliittymällä noin kymmenessä sekunnissa.

    Jos puhutaan isommista siirroista, niin esimerkiksi kokonaisen DVD -levyllisen (tyypillinen elokuva) siirtoon 1 Mbit/s –liittymällä kuluisi näin ollen aikaa 4700 * 10 s. eli n. 13 tuntia olettaen että voidaan hyödyntää maksiminopeutta.

    Internetistä lataamisessa pitää kuitenkin aina muistaa, että nopeus juuri niin hidas, kuin on sen hitain kohta. Jos missä tahansa vastapäässä, tilaajapäässä tai niiden välillä on hidaste, niin tieto liikkuu aina sen mukaisella nopeudella. Ulkomailta on yleensä turha odottaa saavansa dataa useiden megabittien sekuntinopeudella. Suurilla yrityksillä onkin usein palvelimia ympäri maailmaa, jotta yhteysnopeudet saadaan aina pidettyä kohtuullisina.

    Jos tiedostojen kokoluokkia haluaa hieman hahmottaa, niin puhdas tekstidokumentti ilman kuvia on luokkaa joitain kymmeniä kilotavuja. Digikuvat tai MP3-musiikkikappaleet taas ovat kertaluokkaa suurempia, eli muutamia megatavuja. Elokuvat ja videopätkät taas ovat kuvanlaadusta ja pakkaustekniikasta riippuen kooltaan muutamista megatavuista aina kymmenien tuhansien megatavujen kokoisiin teräväpiirtoelokuviin.

    Eri liittymätyypeissä on tarjolla erilaisia maksimitiedonsiirtonopeuksia, johtuen esim. käytetystä tekniikasta. Perinteisessä ADSL-laajakaistassa rajoittavia tekijöitä ovat mm. etäisyys DSLAM:sta eli DSL-keskittimestä, keskuksessa käytetty tekniikka, sekä keskuksen ja tilaajan välissä olevan linjan laatu. Tietenkin myös keskuksesta maailmalle oleva runkolinjan välityskyky merkitsee, kun tilaajia on enemmän.

   Ilmateitse tietoa siirrettäessä rajoittavia tekijöitä ovat mm. etäisyys linkistä päätelaitteeseen, käytetty tekniikka ja taajuus. Ja tietenkin kapasiteetti linkistä eteenpäin.

   Asiakkaan laitteet harvoin rajoittavat yhteysnopeutta.

   Internetyhteyksissä yksityisasiakkaille tarjotaan pääsääntöisesti ns. asymmetrisiä liittymiä, eli saapuva nopeus on olennaisesti suurempi kuin lähtevä. Symmetrisissä liittymissä taas sekä lähtevä, että saapuva nopeus ovat samat. Nopeuspareille on määritelty omat standardinsa ja pareja ovat mm. 8/1 24/1.  Se että saapuvalle liikenteelle on määritelty huomattavasti suurempi nopeus, johtuu asiakkaiden internetkäyttäytymisestä. Asiakkailla on harvemmin tarvetta suurempiin tiedostojen siirtoihin koneeltaan internetiin päin. Yrityksillä tilanne on usein toinen.

   Jos mega-termin merkitystä haluaa rinnastaa esimerkiksi kameroihin, niin äärimmäisen yksinkertaistettuna, esim. kuvasuhteesta välittämättä, yhden megapikselin kamera kykenee ottamaan kuvan jonka koko on 1000 pistettä vaakasuunnassa ja 1000 pistettä pystysuunnassa. Kuvassa on siis 1000 * 1000, eli miljoona yksittäistä pistettä (pikseliä).

Pääsivulle

Vinkkien pääsivulle

Oliko vinkistäni hyötyä?

Kyllä
Ei    

Voit myös kirjoittaa kommentin alla olevaan ruutuun:

 

© Posion ATK-Palvelut Pasi Revonmäki puh. 040 7533 264